Tietoa

Viime vuosina EU:n jäsenvaltioissa havaittu rokotuskattavuuden heikentyminen on johtanut siihen, että rokotteilla ehkäistävissä olevia tauteja on taas ilmennyt. Koronaviruspandemia on pahentanut tilannetta ja tuonut haasteita tavanomaisten rokotusohjelmien jatkuvuudelle. Rokotuskattavuuteen vaikuttaa olennaisesti rokote-epäröinti eli rokotusten viivästyminen tai niistä kieltäytyminen turvallisuutta ja tehokkuutta koskevien huolenaiheiden vuoksi.

Luottamus rokotteisiin ja rokotusohjelmiin on rokotuskäyttäytymisen avaintekijä niin terveysalan ammattilaisten parissa kuin terveysalalla yleensä. Rokotustoimintaan liittyy kuitenkin myös esteitä, jotka estävät ihmisiä ottamasta rokotuksia.

EU-kansalaisten rokotteita koskevia huolenaiheita on pyritty tunnistamaan, seuraamaan ja käsittelemään, mutta rokotuksiin liittyvien esteiden tutkimista on jatkettava. Esteitä ovat muun muassa

• rokotteiden riittävyys
• rokotuksia antavien terveysalan ammattilaisten saatavuus, niin rokottajien määrä asukasta kohti kuin rokotusluvan saaneiden terveysalan ammattilaisten saatavuus eri ryhmissä
• rokotuspalveluiden maantieteellinen etäisyys kansalaisista
• rokotuspalveluiden hinta kansalaisille
• rokotuksen hankkimiseen liittyvät hallinnolliset ja käytännön toimet (esim. resepti terveysalan ammattilaiselta, tuotteen ostaminen apteekista ja paluu terveysalan ammattilaisen luokse itse rokotusta varten)
• rokotuspalvelujen kätevyyteen liittyvät seikat, kuten aukioloajat, ajanvaraus ja vastaavat asiat, mutta myös se, onko rokotus mahdollista saada työpaikalla, koulussa ja/tai muissa lähiseudun paikoissa
• rokotuspalvelujen suora tiedotustoiminta kansalaisille, esimerkiksi postitse tai tekstiviestinä lähetettävät muistutukset.

Rokottamiseen liittyvien esteiden poistaminen on kolmivuotinen hanke, jonka rahoittaa Euroopan terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanovirasto (HaDEA) Euroopan komission puolesta. Sen painopisteenä on seitsemän rokotetta: koronavirusrokote (covid-19), papilloomavirusrokote (HPV), influenssarokote, tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokote (MPR), meningokokkirokote, poliorokote ja jäykkäkouristusrokote.

Hankkeen tavoitteena on

• tunnistaa rokotuksiin liittyviä fyysisiä, hallinnollisia ja käytännön esteitä sekä näiden esteiden kielteisiä vaikutuksia EU:n jäsenvaltioihin ja rokotuskattavuuteen
• tunnistaa EU:n jäsenvaltioiden toteuttamia lupaavia toimintatapoja, joilla kyseisiä esteitä voidaan poistaa
• laatia suosituksia, jotka koskevat tunnistettuja esteitä ja jotka on räätälöity eri toimijoille, mukaan lukien EU:n ja kansallisen tason päättäjät, EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaiset terveysviranomaiset sekä EU:n ja kansalliset terveysalan ammattilaiset, potilaat ja kansalaiset.

Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa tehdään seuraavaa:

• Kartoitetaan kansalaisten kohtaamia rokotuksiin liittyviä esteitä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.
• Tunnistetaan rokotuksiin liittyvien esteiden poistamista koskevia lupaavia toimintatapoja, joita EU:n jäsenvaltioiden terveysviranomaiset ovat kehittäneet.
• Valitaan lupaavia toimintatapoja Euroopan komission terveyden edistämisen, tautien ehkäisyn ja tarttumattomien tautien hallinnan ohjausryhmän (SGPP) arviointikehyksen pohjalta.
• Järjestetään vierailuja maihin, joissa lupaavia toimintatapoja on jo ehdotettu ja/tai valittu. Nämä pilottihankkeet tarjoavat vieraileville terveysviranomaisille tilaisuuden nähdä, miten nämä lupaavat toimintatavat sujuvat käytännössä.
• Pilotoidaan kolmea lupaavaa toimintatapaa yhdeksässä vapaaehtoisessa EU:n jäsenvaltiossa. Näissä 12 kuukautta kestävissä pilottihankkeissa toteutetaan valittuja lupaavia toimintatapoja, jotta voidaan tarkistaa ehdotettujen toimien asianmukaisuus ja siirrettävyys muihin maihin.
• Laaditaan suosituksia rokottamiseen liittyvien esteiden poistamiseksi hankkeessa toteutetun toiminnan pohjalta.
• Kaikissa jäsenvaltioissa toteutetaan kaksi laajaa kyselytutkimusta, yksi koko väestön ja toinen terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Näiden kyselyiden pohjalta kehitetään tilastollista mallia, jonka avulla voidaan arvioida, missä määrin fyysiset, hallinnolliset ja kätevyyteen liittyvät esteet vaikuttavat päätökseen jättää rokotus ottamatta. Mallin avulla pyritään myös arvioimaan, kuinka paljon suurempi rokotuskattavuus voitaisiin saavuttaa, jos nämä esteet poistettaisiin.

Rokottaminen on keino ehkäistä tartuntatauteja. Rokotuksiin liittyvien esteiden kielteisten vaikutusten vähentäminen hyödyttää monia sidosryhmiä.

Rokottamiseen liittyvien esteiden poistaminen -hanke on merkityksellinen niin kansanterveysviranomaisille, tieteenharjoittajille kuin rokotusohjelmien parissa työskenteleville tutkijoille, jotka vaikuttavat osaltaan kansallisten ja/tai alueellisten rokotusstrategioiden laatimiseen. Hanke on tärkeä myös terveydenhuollon eri alueilla työskenteleville ammattilaisille ja muille toimijoille. Hankkeen tulokset, mukaan lukien tunnistetut esteet ja keinot niiden poistamiseksi, julkaistaan verkkosivustolla.

Sivusto on julkinen, ja se tarjoaa yleiskatsauksen seitsemään hankkeessa tarkasteltuun rokotteeseen, keinoja yleisesti esiintyvien esteiden poistamiseen sekä linkkejä lisätietoihin kansallisten terveysviranomaisten verkkosivuilla.

Tämä hanke on rahoitettu EU4health-ohjelmasta, ja sen toimeksiantajana on Euroopan terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanovirasto (HaDEA). Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin kirjoittajien, eivätkä ne välttämättä edusta Euroopan unionin tai HaDEAn näkemyksiä. Euroopan unioni ja HaDEA eivät ole vastuussa tekstien sisällöstä.

Hankenumero: HADEA/2021/OP/0010.

Rokottamiseen liittyvien esteiden poistaminen -hanketta vetää Verian eriayhteistyökumppaneinaan Euroopan terveydenhuollon johtamisen yhdistys (European Health Management Association, EHMA), konsulttitoimisto ifok, Euroopan lastenlääkäriyhdistys (European Academy of Paediatrics, EAP) ja Euroopan alueellisten ja paikallisten terveysviranomaisten järjestö European Regional and Local Health Authorities, EUREGHA).